lihava, paksu, pullea, pulska, pullukka, pyöreä, tukeva, läski, valtava, hyvinsyönyt
keskiviikkona, lokakuuta 24
tiistaina, lokakuuta 23
don't think about the choices that you make
osasto
mutta mä olen ihan kunnossa
tai sitten vaan irralla itsestäni
ehkä mun paikka ei ole missään
valun ajan perässä turtana
teen typerän päätöksen
käytän kättäni maalauspaperina
olihan viimekerrasta kai jo kokonaiset viisi kuukautta
mutta taideteoksieni pitäisi olla yksityisiä
en edes tiedä mistä viivat kertovat
mutta se tuntui paremmalle kuin koskaan ennen
perjantaina, lokakuuta 5
we'll draw in breaths like we don't have air
Haluan olla sekaisin selvänä ja humalassa viisas ja maalata ihmisten iholle absurdeja kuvia erilaisilla pensseleillä muttei ainakaan niillä samoilla millä maalaan omaani koska se kosketus olisi katkeransuloinen
Kaipaan ihmissuhdeleikkejä vaihtoehtoista itsetuhoa mikä vie inhoni pois fyysisistä seikoista kuten vaikka reisistäni ja rinnoistani jotka ovat liian naiselliset vaikkakin pojan mielestä juuri täydelliset ja se pistää vihaksi koska niin ei ole sopivaa sanoa ja toivoisin että hän vihaisi minua samalla tavalla kuin minä häntä
minä
en
ymmärrä
enää
mitään
mistään
varsinkaan
sitä
miksi
yritän
olla
olemassa
keskiviikkona, syyskuuta 26
yksinäisyyden vuori
kolme viikkoa sairaslomalla
mikään ei ole muuttunut
en saa mitään aikaiseksi
unohdan syödä jatkuvasti
tai vaihtoehtoisesi syön koko ajan
no ainakaan en liho
turhauttaa olla olemassa
ei musta ole hyötyä
huomenna saan tuomion
sunnuntaina, syyskuuta 2
children waiting for the day they feel good
olen alkanut hajoilemaan
nyt kun ei ole enää roolia mitä pitää yllä
niin miksi nähdä vaiva jaksamiseen
kun en kuitenkaan jaksa
eteen lyödään bdi
"onhan sulla aika korkeat pisteet,
lääkkeitä voisi harkita"
ihan mitä tahansa että olo olisi siedettävämpi
en pysty menemään kouluun
en pysty istumaan hiljaisessa luokassa
mä en pysty vaikka haluaisinkin
lauantaina, elokuuta 18
follow me into the dark
äiti haluaa että minä haluan apua
ja sitten kaikki luulee että minä oikeasti haluan
ne kysyy mikä mulla on hätänä
vastaan etten tiedä, olen täällä siksi koska äiti niin tahtoi
mutta on hienoa että oot tullut pahan olosi kanssa eteenpäin
mä en tehnyt mitään halusin vain olla rauhassa
ettekö te kuule
tai ymmärrä
mä en osaa sanoa nimeä millekkään
elämä on paskaa ja that's it
silti ne kuvittelee että mulla on jotain sanottavaa
miltä susta tuntuu?
mä sanoin jo, mä en vittu tiedä
ensi kerralla mietitään lääkäriaika
jos vaikka diagnoosia
olisi hulluudelle
ihan sama, tehkää mitä tahdotte
torstaina, heinäkuuta 19
täällä seinät on paperia
en vie enää vaan minua viedään
minä tottelen hän käskee
tavallaan säikähdän mutta odotin tätä
tunnelukkojeni takia mun on helppoa ihastua varattuihin ihmisiin
koska se on turvallista
niin, hällä on tosiaan tyttöystävä
mutta ihastuminen on ruma sana ja tuntuu lapselliselta
siksi työnnän sen taas pois
hän sanoo illalla, että mä olin päiväunissa
hän sanoo myös, että se on huolestuttavaa ja pelottavaa
en uskalla kysyä miksi huolestuttaa
en halua olla kodinrikkoja
kyllähän se kutkuttaisi, mutta olisi väärin
koska luultavasti perääntyisin sitten
yhtäkkiä hän ei taas puhu mulle ja menen sekaisin
Tunnisteet:
ahdistus,
avautuminen,
hän,
minä,
tunteet
keskiviikkona, heinäkuuta 11
the things I regret
tunne-elämä tekee voltin
inhotan itseäni niin etten voi edes syödä kunnolla
kassiopeia varastaa langat mun käsistä
yhtäkkiä asiat ei olekaan mun kontrollissa
leo ei ole mun kontrollissa
oon hämmentynyt
yleensä vain minä teen asiat
jotka aiheuttavat pysyviä muutoksia
tajuan samalla että kassiopeiakaan ei mua katselisi enää
jos tietäisi kuinka piittaamaton todellisuudessa olen
leo tietää nyt että petin sen luottamuksen
sekään ei oikeastaan haittaa
okei okei olen mä jossain vähän syvemmällä oikeasti pahoillani
kyllästyin harmaisiin loppumattomiin seiniin
se kuinka paljon valtaa mulla on kahteen ihmiseen
oon koettanut paeta sitä totuutta
koska niillä on valheellinen kuva minusta
koska ne luulee mua paremmaksi mitä olenkaan
pitäisi muistaa ettei ihmiset ole leluja
olen vieläpä lopen kyllästynyt molempiin
ne kaataa koko sydämensä mun niskaan
kumpikin on sanonut ettei ne puhu oikeastaan muille
ja kamalaa on että
mua ei oikeastaan edes kiinnosta
sunnuntaina, heinäkuuta 8
all the things she said
muistiin palaa öisiä keskusteluja
leo on myöntänyt
että sen paha olo on isoksi osaksi minun syytäni
kyllähän mä sen jo kai tiesinkin
myöhemmin keskustellaan leon ja pojan kanssa keittiössä
en muista edes mistä
jotenkin sinne väliin vaan luiskahtaa leon kommentti
että hän ei olisi koskaan mun kanssa alkanutkaan jos en olisi täydellinen
vaivaantunut naurahdus en sano mitään
todellinen reaktioni jää ajatuksen tasolle
en olisi koskaan sua jättänytkään jos olisit täydellinen
no mä tiedän että olen aika kamala ja pinnallinen
koitan jakaa sen erilliseksi osaksi minua
niin että osaisin työntää sen pois ja olla parempi
seuraavana aamuna seison peilin edessä
ja saan paniikkikohtauksen siksi että olen niin ruma ulkoa ja sisältä
perjantaina, kesäkuuta 22
bad excuse for a good daughter
isä kävelee mun huoneeseen ja sulkee oven perässään
se on jotain mitä vain äiti on aiemmin tehnyt,
isä ei kuitenkaan istahda sängylle vaan jää viereen seisomaan
"näytä sun käsiä"
en sano mitään mutta nostan mun käsivarret esille
se katsoo mun arpia mietteliäästi ja koskee niitä koska ne on kuopalla
mua inhottaa ja keskityn vaan tuijottamaan elokuvaa mikä mulla oli kesken
sitten alkaa tenttaaminen miten missä milloin
se kysyy jopa yksin vai porukalla jolle mun on pakko naurahtaa
"kai sä ymmärrät että mä olen oikeasti huolissani"
joo, ja siksi mä en koskaan halunnutkaan teidän tietävän
se kysyy liian monta kertaa pärjäänkö mä nyt
haluanko mä uudelleen silmälasipäisen miehen luo
"ei, kyllä mä pärjään"
""varmastikko?"
olenhan mä pärjännyt tähänkin saakka
myöhemmin illalla kassiopeia lähettää viestin
se on kuullut mitä minä ja leo ollaan humalassa puhuttu
kun se on ollut "nukkumassa"
ei se mua haittaa koska olisin kertonut sille muutenkin
leo nimittäin puhui mulle talvipuutarhasta
on vain kovin valitettavaa että uskon äitinikin kuulleen meidän keskustelun
Tunnisteet:
avautuminen,
elämä,
humala,
ihmiset,
isä,
kassiopeia,
leo,
minä,
psykologi,
äiti
tiistaina, kesäkuuta 19
play a video game
ensimmäinentoinenkolmas
eikö mikään riitä minulle
no ei, olen ahne
mistä ikinä sitten olikaan kyse
ruokaa
leo käymässä ja jännite
ruokaa
poika ja kiusaantunutta keskustelua
ruokaa
toinen poika ja puolivitsillä vihjailua
ruokaa
tämä viimeisin on vielä varattu
ruokaa
ei se kuulemma haittaa
tässä mä kostan maailmalle
challenges
toivottavasti kukaan ei pahastu kun en nimeä ketään
en vaan oikein tunne teitä ihmisiä täällä blogimaailmassa
niin en uskalla heitellä näitä kellekkään
anteeksi
1. Nimeä 15 bloggaajaa
2. Ilmoita heidän nimeämisistään heidän blogeissaan
3. Jaa 7 faktaa itsestäsi
4. Kiitä bloggaajaa joka nimesi sinut
5. Lisää Versatile Blogger Award kuva blogipostaukseen
○mulla on kulahtaneen oranssinruskeat keskipitkät hiukset
○ja siniharmaavihreät silmät eli siis ei minkään väriset
○mulla ei ole paljoa ystäviä, mutta sitäkin vähemmän kavereita
○multa löytyy lävistyksiä bridge ja napa, tulevaisuudessa ehkä myös septum
○mä asun yhä kotona, ramppaan isin ja äitin väliä
○en ole ikinä ollut pitkäaikaisessa parisuhteessa
○mun kynnet on vahvat ja kasvaa pitkiksi ja usein kysytäänkin onko nää tekokynnet
kauhean vaikea keksiä kun ei tiedä mitä uskaltaa kertoa
ja kiitos miiille nimeämisestä!
miii nimesi minut myös tähän
Tämän ideana on muistaa ja tuoda esille mahtavia blogeja, joilla on alle 500 lukijaa.
(Kiitä palkinnon antajaa postauksessasi, lisää myös "Liebster Blog" kuva ja jaa palkintoa eteenpäin 5:lle alle 500:n lukijan blogille! Muista ilmoittaa palkinnon saamisesta heidän blogeissaan !)
(Kiitä palkinnon antajaa postauksessasi, lisää myös "Liebster Blog" kuva ja jaa palkintoa eteenpäin 5:lle alle 500:n lukijan blogille! Muista ilmoittaa palkinnon saamisesta heidän blogeissaan !)
paljon kiitoksia ja voi kun huono omatunto epänimeämisestä :c
maanantaina, kesäkuuta 18
i've got a bad idea
mun sydän suli ja hajosi tai sitten toisin päin
(koska voiko se sulaneena hajota)
toivon ettet sanoisi niin kauniisti koska se tekee kaikesta vaikeampaa
hämäännyn kun kukaan ei ole koskaan ennen sanonut samoin
kuten esim että olisin kaunis tai ihana
tai liian laiha
ahdistaa ajatella että kohta pitää tehdä jotain
koska tämä on sellainen tilanne johon ei voi jämähtää
se jotain tarkoittaa sitä että mun pitää satuttaa
siksi mun oma sydän on rikki, koska vaikka leikki on kivaa
niin vihaan itseäni sitten jälkeenpäin kun seuraamukset ei ole niin kivoja
totuus on kuitenkin se etten ole tykästynyt mihinkään muuhun kuin ajatukseen siitä että joku olisi tykästynyt minuun koska en ole koskaan ennen kelvannut vastakkaiselle sukupuolelle ja nykyään en edes välttämättä tahtoisi kelvata ja en osaa olla seurassa mitenkään päin mutta se on silti huumaava tunne kun kelpaisi mutta kuitenkin sellainen että mä en halua jäädä koukkuun ja sivuvaikutukset on paskaa mutta silti tahtoisin houkutella sen pidemmälle mutta mitä pidemmälle menisin sen hankalampaa olisi kääntyä takaisin kaikkien muiden ihmisten takia olisi silti hienoa testata saisinko sen loppuun asti vaikka periaattessa siinä ei ole testattavaa kun mä tiedän jo että kun mä vain nostaisin pikkurillin merkiksi niin se olisi mukana ja haluaisin ehkä testata vähän itseänikin jossain mielessä onneksi mä pääsen taas tiistaina nollaamaan koska alkoholi helpottaa tilanteiden ratkomista vaikka ne meneekin samalla yleensä monimutkaisemmin, ristiriita, kiitosanteeksijanäkemiin
sunnuntaina, kesäkuuta 17
connections
poika, mä vain leikin sulla vaikken edes haluaisi tehdä niin
mutta en voi lopettaa vaikka on jo valmiiksi huono omatunto
tää muistuttaa vähän sitä mikä tapahtui leon kanssa
anteeksi jo nyt
mutta olen 99,9% varma etten tahdo muuta kuin testata
taas vaihteeksi
ei se musta edes parempaa tee huonomman korkeintaan
monia rajoja on silti vielä ylittämättä
tyhmänuhkarohkeana mä niitä kengänkärjellä kokeilen
tunnustelen toista puolta mitä mä sieltä löytäisin
katumuksen ainakin
***
kassiopeia katsoo mua vinosti sohvalta
"aiotko sä nukkua milloinkaan"
sen silmistä paistaa huoli
"kyllä mä kohta menen, ihan kohta"
en uskalla kertoa sille mitä tässä taas säädän
keskiviikkona, kesäkuuta 13
mind fucked
mutta silti ei mene yli
oon ehkä vain väärien ihmisten iholla
mutta en puhu liikaa
aamulla on vaan vähän paha olo
paino ei ole ainakaan noussut
mä herään tekstiviestiin
sydän jättää lyönnin välistä, se on eridanus
oon muistini mukaan puhunut sille viimeeksi yli puoli vuotta sitten
olin ihan ok sen ajatuksen kanssa
että me ei nähtäis kun se on täällä
mutta sitten se ottaakin yhteyttä
se olen aina ennen ollut minä joka ehdottaa tapaamista
toivoisin että näkisin sen pään sisälle
mitä se tahtoo?
se sanoi lähtiessä vielä, että näkyillään
maanantaina, kesäkuuta 4
alcohol
lopetin sen silmälasipäisen miehen luona käymisen
heti kahden käynnin jälkeen
mutta tiedän että se on huojentunut kun pääsi eroon musta
ei sulla taida oikein oikeita ongelmia nyt olla
no ei kai sitten, jos sinä niin sanot
en kertonut äidille etten aio käydä siellä enää
humala on jälleen sotkenut asioita
kassiopeia hädin tuskin suostuu puhumaan mulle
olen mä sen ansainnut ja oon itsekkin pettynyt itseeni
likainen ja kamala olo en edes katsoisi poikaa selvinpäin
ihan liikaa tupakkaakin on mennyt
öisin ahdistaa henkeä
ainakin paino on viimeinkin lähtenyt laskuun
perjantaina, toukokuuta 18
...and build ourselves up in disappointment
surkuhupaisaa
on se ettei mulla ole pokkaa tappaa itseäni
istun jo kylpyhuoneen lattialla ranne auki
kun ajatus ehtii lentää ja iskee katumus
mitä jos isä löytäisi minut näin kun tulee huomenna kotiin
tai jos ne olisivat niin kutsut ystäväni
jotka tulevat tänään juhlistamaan mun kanssa sitä
että olen jälleen tuhlannut yhden vuoden paskaan
hyvää syntymäpäivää, minä
we bring ourselves down..
silmälasipäinen nainen nojatuolissa vaihtuu silmälasipäiseen mieheen
en mä silti voi kertoa kuinka paha mulla on oikeasti olla
tulee vain olo että mä kuvittelen kaiken pahan
ehkä kuvittelenkin mutta se tuntuu liian todelliselta
multa kysytään mitä mä nään peilissä
irrallinen mitä muuta vääränlainen vielä jotain väsynyt
ai ei mitään positiivista? no ei
"mutta irrallinen voi olla hyvä niinhän, itsenäinen"
mulle se tarkoittaa vaan sitä
että mä en ole se ihminen minkä nään peilissä
tai ainakaan en haluaisi olla
oikea vastaus?
lihavalihavalihava
ja ruma
mutta ehkä se kuuluu vaan sun ikään, niinhän?
se on vaan vaihe
torstaina, toukokuuta 17
we're just a bunch of broken people
kassiopeia sanoo että mun pitäisi tukeutua siihen
ja kertoa sille taas asioita niinkuin ennenkin
sanon että mä teen niin ja luotan siihen
mutta ei se niin ole
tiedän että se kyllästyisi heti valitukseen
"ei se elämä niin paha ole ota itsees niskasta kiinni"
eikä mulla ole muuta sanottavaa
mä olen
arvotonturhaarvotonturhaarvoton
ajattelen joka päivä
miltä tuntuisi kuolla kesällä
hyvältä
kukaan ei tarvii mua enkä mä tarvii ketään
keskiviikkona, toukokuuta 2
paris blue
humalansekaisia iltoja
itkua ahdistusta ja liian helliä sanoja
salaisuusasioita ja vääriä ihmisiä
suuttumuksia ja riidantapaisia
ensin minä olen vihainen
ja silloin tiedän että syystä
mutta nyt en enää
sitten leo koska minä sanoin pahasti
mutten kestä sitä
kun se on mulle vihainen
vaikka oma vikani onkin
olisi hyvä
jos ymmärtäisin edes itse itseäni
sunnuntaina, huhtikuuta 22
"...kuinka kirjoitin selkääsi sanoja joita en osannut sanoa oikein..."
"ollaanko me nyt sitten yhdessä?"
"ollaan :)"
hämmennys
minä ja leo, me
minä, seurustella
samassa lauseessa
en minä ole tämä
en minä kelpaa kellekkään
vai kelpaanko sittenkin?
ahdistaa vai ahdistaako sittenkään?
kassiopeia lähettää aamulla tekstiviestin
tiedän että se ei tykkää olla syvällinen
mutta viestissä lukee
"sulla ei tosiaankaan ole
sitä huonoa vaikutusta muhun
enempi siinä on huonoa vaikutusta
jos jään pois enkä tiedä mistään mitään"
en tiedä mitä sanoisin
on vaikea käsittää
että jotain kiinnostaisi
en voi puhua sille
myöhemmin tajuan
ettei sen pitäisi tietää noista ajatuksista
sanoiko leo sille jotakin?
aamulla mun sängyllä on nenäliina
johon on kirjoitettu
"olet ihana juuri noin"
menkää pois
mä tiedän että mä olen huono
ja huonoksi
sunnuntaina, huhtikuuta 15
if I die young
soitan leolle joka päivä
testaan vain
kiinnostaako sitä?
no selvästi ei
ikävöin kassiopeiaa
meitä vuosi sitten
se muka on yhä olemassa
mutta ei se oikeasti ole
olo on hirveän yksinäinen
kun mulla ei ole häntäkään enää
haluan johonkin
pois
miten päin mä olisin?
Tunnisteet:
ahdistus,
elämä,
kassiopeia,
leo,
suhteet
keskiviikkona, huhtikuuta 11
god gave me you
leo
leo
leo
en kai osaa muusta enää puhuakkaan
sanoja loputon virta
en tiedä enää itsekkään
mitkä niistä merkitsee jotain
mitkä ei
luulin että helpottuisin
mutta ikävä on valtava
tuntuu ehkä vähän siltä
että mä olen rakastumassa uudelleen
se on vähän kamalan pelottavaa
tiistaina, huhtikuuta 10
kaikki ihmiset ovat hulluja
bussissa ahdistaa
kun mä tajuan
oon päästänyt liian monta ihmistä rajan ylitse
muitakin kuin leon
leo tosin on ylittänyt sen pisimmälle
haluan takaisin
mun omaan turvakuplaan
en ymmärrä
yhtä aikaa mä haluaisin
leon niin kauas kuin mahdollista
mutta silti niin lähelle
kassiopeiakaan ei enään ymmärrä
niin kuin se ennen ymmärsi
mä tiedän ettei
mun kasvoilla on väkinäinen hymy
kun se puhuu näistä asioista
jopa vähän ivalliseen sävyyn
ehkä vain hyvä että sillä menee nyt paremmin
maanantaina, huhtikuuta 9
all these lies
makaan kylpyammeessa
vesi on verestä punainen
teen tahallani asioita
pahoja asioita
mä sanon asioita joita en tarkoita
"tää on ollut yksi elämäni parhaista ajoista
koska meistä on tullut vähän läheisempiä"
anteeksianteeksianteeksi
en tiedä oliko se mun tarkoitus
vai mitä mä oikein yritin
mutta tää ei ole hyvä milläään lailla
"mun mielestä et ole huono
tiedän ettei se vaikuta sun mielipiteeseen
mutta halusin sanoa
ettet ole mulle huono"
sä et tiedä mikä on sulle hyvä
mä en ole sulle hyvä
mä olen huono sulle ja kaikille
"se ei ole sun syytä
koska siinä on kyseessä vain minä"
vaikka sanoisit mitä
tiedän etten oo viaton
hälytyskellot huutaa
mutta mä jatkan tätä typerää leikkiä
joka ei tuu päättymään hyvin
sunnuntaina, huhtikuuta 8
tähtiä silmissä
leo hipsuttaa mun niskahiuksia
kylmät väreet kipittää aina jalkapohjiin asti
haluaisin maata tässä ikuisuuden
sitten se pilaa tunnelman
kun se sanoo erään asian ääneen
kassiopeia ja minä vaihdetaan katseita
ilta meni siinä
mutta mun olo on hyvä
niin kauan kun ei tarvitse olla selvinpäin
perjantaina, huhtikuuta 6
everything's cool
huudan sen ääneen monta kertaa
mä olen niin onnellinen
onnellinen niin etten kestä
rakastan ja olen onnellinen
enkä halua hetken loppuvan ikinä
vaarallisen valheellista onnea
kassiopeia jää aamulla tänne
eikä haittaa pätkääkään
koska ei tee edes mieli
maata ranteet auki pesuhuoneen lattialla
olo on haikea ja ikävöin
vähän kaikkea nimittäin
Tunnisteet:
elämä,
ihmiset,
kassiopeia,
minä,
tunteet
torstaina, huhtikuuta 5
this must be a bad trip
ystävällisiä sanoja puolitutulta
en ole syönyt eikä silti ole nälkä
tuntuu vähemmän vihatulta
kassiopeia, sirius, leo ja kukkia
ja kefeus, en tajua mitä se tekee täällä
tiedän ettei pitäisi
ja tiedän ettei tästä seuraa mitään hyvää
mutta mitä tahansa
että pääsen hetkeksi pois
sitä paitsi
mitä mulla on enää menettää
tiistaina, huhtikuuta 3
meri vie minut pois
oon lapsi joka haluaa kaiken
ei kohta vaan hetinytäkkiä
en uskalla syödä
suren vain sitä
miksen voi olla
nopeammin pieni
miksi ylipäänsä lihoin?
okei, eridanuksen vuoksi
tekisi mieli soittaa sille
ihan vaan sanoakseni
haista paska
eikö se osaa päättää
mitä se tahtoo?
en kelpaa sille
mitenkään
ylös
kouluun
koe
tupakka
kotiin
vaa'alle
nukkumaan
etten vaan söisi
vaa'alle
aamupainosta -400g
nukkumaan
ei riitä
turhuutta
välillä turhauttaa
tuhlaanko mä elämääni
vai onko koko käsite abstrakti
en tajua mitä järkeä on olla olemassa
jos tää tulee aina olemaan tätä
en kyllä osaa olla ilmankaan
paniikkikohtaus suihkun lattialla
tätähän mä toivoin siis miksi valitan
olet muutenkin sen ansainnut
leo pyytää soittamaan
mä tiedän etten voi enää pysäyttää tätä
ilman että siihen sattuu
vaikka mua ahdistaa
mutta itsehän aloitin
se joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön
Itse perkeleeni kesytän
Vaik kotona on tapettien kuviotki liian levottomia
Aivotoiminnast ei pidetä lomia
Tein turhaan taas itsarin, siihen suuntaan vihjasin et
Jättäkää jo rauhaan tai tehkää se lobotomia
Aivotoiminnast ei pidetä lomia
Tein turhaan taas itsarin, siihen suuntaan vihjasin et
Jättäkää jo rauhaan tai tehkää se lobotomia
maanantaina, huhtikuuta 2
maanantai
siitä että planeetat ovat lähellä
saturnus on kaunis ja tulee hyvä olla
kävelen kotimatkalla kaupan pihan poikki
radiosta kuuluu väsynyt naisääni
"en jaksa tätä paskaa
tuntuu että tukehdun
en jaksa hengittää
se on liian vaikeaa"
naurattaa
sisko hyvä kukaan ei jaksa
siksi me kuollaan hiljaisuudessa
mitä siitäkin tulisi
jos koko maailma hajoaisi yhtä aikaa?
zeroa ja tupakkaa
jos vaikka pienenisin
kävelen kotimatkalla kaupan pihan poikki
radiosta kuuluu väsynyt naisääni
"en jaksa tätä paskaa
tuntuu että tukehdun
en jaksa hengittää
se on liian vaikeaa"
naurattaa
sisko hyvä kukaan ei jaksa
siksi me kuollaan hiljaisuudessa
mitä siitäkin tulisi
jos koko maailma hajoaisi yhtä aikaa?
zeroa ja tupakkaa
jos vaikka pienenisin
words hurt but so does silence
liian monta paniikinsekaista puhelua aralle
liian syviä haavoja jaloissa
liian monta anteeksipyyntöä
siitä että olen taas vaivaamassa
leo ei sano mitään enkä minäkään
se katsoo nopeasti mutta osaa olla hiljaa
mutta se on hiljaa myös silloin kun ei pitäisi
se tuntuu pahalta
lukittaudun melkein tunniksi yksin vessaan
koska en kestä sanojen puutetta
se ei kysy mitään eikä katso muhun
huomasiko se edes?
leo on rapu ja minä härkä
onnistunut yhdistelmä ja syvää rakkautta
mutta minä koitan ymmärtää tunteitani
ei tule mitään eikä meistäkään
mä en ole moneen vuoteen tietänyt
mitä mä tunnen sitä kohtaan
huhtikuun kymmenes on pian
sitten me ei nähdä taas ainakaan kuukauteen
eikä mun tarvitse ajatella sitä
se tuntuu helpottavalta
sunnuntaina, huhtikuuta 1
hiljaa niin kuin kuolleet
leo nukkuu mun lattialla
tuijotan sitä ja tahtoisin silittää tukkaa
se on väärin
kaikki on hyvin silloin kun me teeskennellään niin
vaa'an luvut ovat hiipineet taivaisiin
mä leviän joka suuntaan
viime yön tunteet nauraa mun reidessä
ällöttää
me ei sanota sanaakaan
vähiten siitä mitä eilen tapahtui
siitä me ei varmaan puhuta enää ikinä
se vaan nauroi mulle
vaikka mä tarkoitin kaikkea ihan oikeasti
varsinkin sitä kuinka pahoillani mä olen
ja sitä että olisi helpompaa jos se unohtaisi että oon olemassa
vaikka mä rakastan sitä, kun sen sormet juoksee mun niskassa
mä en voi syödä tänään
lauantaina, maaliskuuta 31
forgive me
leo tuli tänne
vaikka mua ahdisti
mä pyysin
me oltiin humalassa
eikä edes niin hellässä
mua kaduttaa
mä piirsin anteeksipyynnön leolle
tajusin kuitenkin lopulta ettei kannata sitä näyttää
enkä näyttänykään
kerrankin viisas päätös
se sulkee mut pois
anteeksi kun hajosin
haluan yhä pois viekää mut pois
i'm no good for anyone
en tee sitä tahallani
jos mä olisin tehnyt toisenlaisia valintoja
siriuksen ranteet eivät olisi niin leveillä viiruilla
kassiopeia ei olisi mennyt niin heikkoon kuntoon
leon ei tarvitsisi kumartaa posliinijumalaa
eridanus ja minä ehkä oltaisiin yhä väleissä
ja viimeinen hyvä asia minkä olisin voinut tehdä
pitää lupaukseni aralle
rikoin senkin
voisin pyytää miljoonasti anteeksi
mutta eihän se enään muuta mitään
mä maalaan kylpyhuoneen seinille punaisella
sen miltä tuntuu
kun ääneen en osaa sitä sanoa
jätän jälkeeni vaaleanpunaisia tahroja kaakeleihin
anteeksi äiti, ne ei lähde pois
mutta eihän se enään muuta mitään
mä maalaan kylpyhuoneen seinille punaisella
sen miltä tuntuu
kun ääneen en osaa sitä sanoa
jätän jälkeeni vaaleanpunaisia tahroja kaakeleihin
anteeksi äiti, ne ei lähde pois
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






































