isä kävelee mun huoneeseen ja sulkee oven perässään
se on jotain mitä vain äiti on aiemmin tehnyt,
isä ei kuitenkaan istahda sängylle vaan jää viereen seisomaan
"näytä sun käsiä"
en sano mitään mutta nostan mun käsivarret esille
se katsoo mun arpia mietteliäästi ja koskee niitä koska ne on kuopalla
mua inhottaa ja keskityn vaan tuijottamaan elokuvaa mikä mulla oli kesken
sitten alkaa tenttaaminen miten missä milloin
se kysyy jopa yksin vai porukalla jolle mun on pakko naurahtaa
"kai sä ymmärrät että mä olen oikeasti huolissani"
joo, ja siksi mä en koskaan halunnutkaan teidän tietävän
se kysyy liian monta kertaa pärjäänkö mä nyt
haluanko mä uudelleen silmälasipäisen miehen luo
"ei, kyllä mä pärjään"
""varmastikko?"
olenhan mä pärjännyt tähänkin saakka
myöhemmin illalla kassiopeia lähettää viestin
se on kuullut mitä minä ja leo ollaan humalassa puhuttu
kun se on ollut "nukkumassa"
ei se mua haittaa koska olisin kertonut sille muutenkin
leo nimittäin puhui mulle talvipuutarhasta
on vain kovin valitettavaa että uskon äitinikin kuulleen meidän keskustelun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti